Kultainen Teiniliitto

Nyt viedään tämän blogin neitsyys. Tarkoituksenani on lisätä tänne kuvia tapahtumista ja kertoa tiivistetysti tapahtumien sisällöstä. Jos inspiraatiota löytyy, niin muuta sälää saattaa olla odotettavissa. Tapahtuma-aikataulu löytyy esimerkiksi osoitteesta www.emminuorgam.net tai Kokoomusnuorten omilta nettisivuilta.

Siitä inspiraatiosta sitten.

Selailin tänään Ylöjärven paikallislehden Ylöjärven Uutiset läpi aamukahvia juodessa ja kiinnitin huomiota (taas) sanamuotoon jolla käsiteltiin Ylöjärven lukion Y-linjaa ja sen opiskelijoita. Yrittäjyyslinja.
Y-linjasta kerrotaan lukion www-sivuilla seuraavaa:

Ylöjärven lukion aktiivista kansalaisuutta ja yrittäjyyttä korostava Y-linja on lukiomme tarjoama ainutlaatuinen vaihtoehto sinulle, joka olet kiinnostunut vaikuttamisesta, yhteiskunnallisista asioista ja yrityselämästä. Mikäli jatko-opintosuunnitelmasi liittyvät esimerkiksi yhteiskunnallisiin aineisiin, mediaan tai kaupalliselle alalle, Y-linja antaa sinulle erinomaisen mahdollisuuden perehtyä näihin aiheisiin jo lukioaikana.

Alan tulla siihen tulokseen että olen ollut koko kolmivuotisen lukioaikani totaalisen kännissä tai luetunymmärtämisessäni on suuria ongelmia, sillä silloin kun itse noita ko. linjan pilottikursseja kävin läpi, puhuttiin ensisijaisesti yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja sen jälkeen yrittäjyydestä. En nyt millään tapaa dissaa yrittäjiä tai ylipäänsä yrittäjyyttä, vaan sitä, että Y-linja on nyt neljän vuoden jälkeen ainoastaan yrittäjyyslinja.

Aikoinaan meiltä oppilaskunnan hallitukselta kysyttiin, mitä mieltä me olemme ajatuksesta perustaa Y-linja ja mikä sen sisältö voisi olla. Tosiasiahan on siis se, että Ylöjärvelle ei jää nuoria käymään lukiota ja haluttiin kehittää jotain mikä tekisi omasta lukiosta vetovoimaisemman. Itse olen ja olen aina ollutkin sitä mieltä, että kun yläasteiden opot lopettaisivat lukion haukkumisen ja kannustaisivat jäämään sinne eikä lähtemään "laadukkaampiin, suurempiin ja kaikin puolin erinomaisempiin" kouluihin Tampereelle, voisi lukio vetääkin ihmisiä. Tässäkin ilmeisesti olen väärässä, sillä samalla mentaliteetilla opot edelleen lukiovalintoja ohjaavat..
No kuitenkin, vastauksemme sisältö oli jotakuinkin se, että lukiolaiset on totutettava päätöksen- ja työntekoon, se on tuotava lähemmäksi opiskelijoita ja siitä on tehtävä mielenkiintoista. Tuolloin kehitetty porkkana, varma kesätyöpaikka, ei sekään kuulostanut huonommalta.

Voilá, sisältörakenne tehtiin ja alettiin toteuttamaan kursseja. Vaikuta yhteiskunnassa -kurssilla tutustuimme kaupunkimme kaavoittajaan ja kaavoituksiin noin 10 oppituntia ja Vihreiden kunnallispolitiikkaan (kaavoituksen osalta) toisen 10 oppituntia. Muu aika juotiin kahvia ja ihmeteltiin. Hyödyllistä? Tavallaan. Kehityskelpoista? Kyllä.

Noiden ensimmäisten pilottikurssien jälkeen Y-linjan koordinaattori vaihtui, ja hän henkilökohtaisesti lupasi tehdä kurssien sisällöistä mielenkiintoisempia. Kurssien tarkkaa nykyistä sisältöä en tiedä, mutta jotain kertonee se, että Y-linja on pääasiassa "yrittäjyyslinja" ja suunnattu yrittäjähenkisille opiskelijoille.

Yhtä kaikki, tuo paasaus Ylöjärven tilanteesta oli johdantoa sille että ihan aidosti ja oikeasti olen huolissani tilanteesta jolla yhteiskuntaoppi nykyään kuitataan niin peruskouluissa kuin lukioissakin. En pysty löytämään mitään järjellistä syytä sille, että tänä vuonna yhteiskunnan kirjoitti 800 yo-kirjoittajaa enemmän kuin viime vuonna. Ilmeisesti se johtuu J. Tukiaisesta tai S. Kurosesta, mutta järjellisiä syitähän tässä peräänkuulutin...

Taannoin keskustelin erään teiniliittoaktiivin kanssa aiheesta ylioppilasliike. Hänen mielestään teiniliittoa ei voida syyttää nykyisestä nuorten poliittisesta passiivisuudesta sillä teiniliitto ei koskaan mennyt äärimmäisyyksiin. (Vertailun vuoksi, samainen henkilö heitettiin Yleisradiolta 80-luvulla pihalle liian oikeistolaisten mielipiteidensä takia.) Meillä oli suuri näkemysero siis siinä, mikä on hyväksyttävä tapa toimia järjestön nimissä ja mikä ei ole. Lisäksi tämä teiniliittoaktiivi oli sitä mieltä, että poliittisella ilmapiirillä noin yleensä ei ole vaikutusta nuorten intoon, vaan amerikkalaisuus on passivoinut meidät eikä muu kuin kotona läskeily kiinnosta! Emme koskaan päässeet keskustelussa niin pitkälle että olisimme puineet yleistä äänestysaktiivisuutta Suomessa kun tämä aktiivi otti herneet nenään ja keskustelu loppui. Vaikka siis olimme tavallaan samaa mieltä, pieniä näkökulmaeroja lukuunottamatta, homma räjähti täysin reisille. Se kertonee kaikessa tiiviydessään syyn siihen, miksi politiikkaa ei haluta päästää kouluihin. Mutta jos ei hyvällä, niin sitten pahalla..