Nyt kun olen vihdoin selvinnyt Minnan tupareista ja Pepan rapujuhlista (no ainakin pystyn jo liikkumaan), aloin valmistautua ensi viikkoon. Aktivoin Tampereen avoimen yliopiston käyttäjätunnukset ja ilmoittauduin valtio-opin perusopinnot -kurssille. Toteutukseen kuuluu myös Moodle, tuo Mediamaisterin lahja opiskelumaailmalle, jolla sitten tutustuin kurssin toteutukseen.
Olen kuvitellut, että ilmoittauduin avoimeen yliopistoon verkkokurssille siksi, ettei minun tarvitsisi enää saada luentoja mahdutettua täpötäyteen kalenteriin ja välttyisin kaikenmaailman idioottimaisilta ryhmätöiltä. No näin ei selvästikään käynyt, sillä kurssiin kuuluu myös ryhmätyö, tai hienosti hämätäkseen opettaja kutsui sitä Casestudyksi. Hetken jo mietin että jättäisin koko leikin sikseen, koska
a) ryhmätyöt ovat hankalia toteuttaa ajankäytön kannalta
b) aina joku luulee tietävänsä kaiken paremmin kuin muu
c) arvosana on yhteinen ja joku ääliö pääsee sluibailemaan läpi työn tekemättä käytännössä mitään
d) töitä on tehtävä ryhmässä, eli omista näkemyksistään voi saada kritiikkiä
e) joutuu loppujen lopuksi myöntämään itselleen että jossain on joku vieläkin fiksumpi ja filmaattisempi
Toisaalta taas, 260 euroa siitä ilosta että sai rekisteröityä TYT:iin, on ehkä vähän kohtuutonta. Yritän siis alkaa toteuttaa sitä perinteistä "Kerro kolme hyvää ominaisuuttasi: tulen ihmisten kanssa toimeen, olen sosiaalinen ja iloinen..."
Read Online Harry Houdini: Escape Artist (Level 2) Paperback PDF
-
*Read Online Harry Houdini: Escape Artist (Level 2) Hardcover PDF*
Read Online Harry Houdini: Escape Artist (Level 2) Kobo Internet Archive
Studу Frе...
3 vuotta sitten
6 kommenttia:
Hei! Meitähän on sit kolme hullua jotka olemme maksaneet avoimeen jo yhteensä 810€. Eiköhän mekin olis voitu tehdä jotain himpun verran mukavampaa ao summalla ;-)
Kävi myös mielessä.. :)
Niihin ihmisiin joiden kanssa tulet toimeen eivät ilmiselvästi kuitenkaan kuulu yhteiskunnan vähäosaiset; vammaiset, matalapalkka-alojen työntekijät ja sairaat, vai mitä?
Eivät tietenkään, koska oma perheeni on täydellisen terve, olen itekin huippupalkatussa työssä ja tykkään hengata vain "normaalie"n ihmisten kanssa.
Luin blogia pidemmältä ajalta, myös anteeksipyyntösi.
Siinä vaiheessa ajattelin, että sinua kohdeltiin kommenteissa (ja puheissa ja kirjoituksissa muilla palstoilla) liian ankarasti. Et varmastikaan ole ensimmäinen, joka pakinoidessaan puhuu sivu suunsa.
Sittemmin omat kommenttisi ovat vesittäneet anteeksipyyntösi.
Puheet siitä mitä puolue on vammaisten eteen tehnyt mitätöityy sillä kun "tutustuu" puolueen jäsenen arkiasenteisiin?
Puhutte yhtä, mutta se mitä blogiisi kirjoitat on totuus korulauseiden takana?
Tuntuu kovin pahalle tällainen. Kalenterin jälkeen ajattelin sinusta hyvää, pidin rohkeana ja räväkänä ja ajattelit että voisit kenties politiikassa oikeasti tehdä hyvääkin. Enää ei ole sellainen olo.
Nyt toivon, ettet tällä kertaa menesty vaaleissa... mutta ehkä sitten joskus myöhemmin kun egosentrisyytesi hellittää ja opit käytöstavat.
PS. Se, mitä vammaisen lapsen äidille kirjoitit, oli varmasti mielestäsi nokkelaa, mutta näin sivullisen silmiin kovin lapsellista ja pahantahtoista.
Ymmärrän toki pointtisi, mutta en hyvällä tahdollakaan voi ymmärtää, mikä tekee blogistani lukemisen arvoisen niiden ihmisten silmissä, joita ärsytän enemmän kuin miellytän. Jopa niin paljon, että he jaksavat blogin lukemisen lisäksi edelleen kommentoida vanhoja (ja uusiakin) tekstejä, vaikka ovat muodostaneet minusta jo vankkumattomat mielipiteensä.
Lähetä kommentti