Jos minä olisin 13-vuotias tyttö

Toivoisin ensinnäkin että olisin jo 15-vuotias, koska luulin että elämä on silloin jollain tapaa coolimpaa. Nyt toivon aina välillä että olisin 10-vuotias tyttö eikä tarvitsisi huolia huomisesta.

Mutta siis jos olisin 13-vuotias tai jollain tapaa huuruinen, olisin juuri kokenut vuoden parhaan viikonlopun. Ei, se ei johdu siitä että perjantaina oli huisit pikkujoulut ja lauantaina Espoon Kokoomusnuorten 40-vuotisjuhlat (joku muuten sanoi yhdistyksen olevan 41-vuotias, mutta kaikesta päätellen EKN on nainen ja valehtelee ikänsä), vaan siitä että koin pelkkää Idols-huumaa koko viikonlopun.

Perjantaina Osku ry.n glögeillä (pikkujouluissa) oli Idols-Jaana. On hirvittävän hienoa, että Internet on olemassa, koska muuten minulla ei olisi ollut hajuakaan siitä, kuka tuo Jaana on. Ei edes silloin kun tyttö kirjoitteli nimikirjoituksia omille ystävilleen. En tohdinnut kertoa tytölle, etteivät Idolsissa sijalle X tulleet ole perinteissti pärjänneet kovin kummoisesesti (vrt. Agnes Pihlava&K-supermarketin kassa / Christian Forss&Euroviisukarsinnat) ja että nimikirjoitusten antaminen omille ystäville on tavallaan kovin, no, hämmentävää.

Lauantaina taas EKN:n vuosijuhlien jälkeen virallisen epäviralliset jatkot olivat Espoon parhaassa lähiössä, Tapiolassa, jossa esiintymässä oli upeaakin upeampi Idols-Vesa. Jep, en minäkään tiennyt, mutta Idols-Vesa on se Jani Wickholm-kopio joka tippui jo kierroksella kirves ja kypärä. Hämmentävää sinänsä että tippui, koska ravintola jossa olimme, Geronimo, oli täynnä kuin turusen pyssy Vesan kavereita. Jotka siis myös esiintyivät. Se oli ensimmäinen karaoke live-musiikilla jossa minä olin, mutta ei lainkaan hullumpaa. Jos muuten koskaan voitte välttää tuota ravintolaa, tehkää se. Ravintolan asiakaskunta oli varsin miellyttävää (jos ei lasketa muutamaa sammunutta, juopunutta ja oksentavaa herrasmiestä) mutta baarimikko oli kaikkea muuta. Hän oli myös paikan omistaja ja näemmä halusi säästää ja olla koko illan yksin töissä. Säästäväisyys on ihan jees, mutta tympeys ja elämäänsäkyllästyneisyys ei. Halusin esimerkiksi vaihtaa tilaamani Gin Tonicin ginin perinteisestä kaatoginistä toiseen laatuun, johon baarimikko totesi vain "Niin kai vittu, haluutsä tulla opettaan mulle mitä mä teen työkseni?!" No ei kiitos, en halua opettaa, haluan sen Gin Tonicin ja pois tästä tiskiltä.

Geronimo on siis ilmeisesti ravintola johon ovat tervetulleita vain ne samat naamat kuin aina ennenkin ja muut voivat vaikka mennä kotiinsa.
Niin ja jos olisin 13-vuotias tyttö, minulla ei olisi tälläisiäkään ongelmia.