Kolme syytä rakastaa Tamperetta

Koska muutama kuukausi sitten ymmärsin pitäväni Helsingistä enemmän kuin Turusta, tajusin nyt pitäväni enemmän Tampereesta kuin Helsingistä. Mitä se taas kertoo Turusta...?

(ainakin) Kolme syytä rakastaa Tamperetta

1. Tampereelta, jopa Ylöjärveltä, saa siipiä.
2. Tampereen Henkassa (<3) on maanantaisin oikeat jamit, ei mitään tyhjänpäiväisiä wanna-be-mike-monster´s-jam-pitoja joissa kolme teini-ikäistä pitkätukkaa soittaa Sturm und Drangia.
3. Tampereella voi tuudittautua uskoon, että Suomi on hyvinvointivaltio, eikä jokaisessa julkisessa liikennevälineessä ole vähintään yhtä kännistä/piripäistä/vicodin-pöllyissä olevaa pariskuntaa, joka haluaa puhdistaa toistensa chakrat ja chit juuri sillä samalla sekunilla.
4. Tampereella maahanmuuttajille tarjotaan muitakin töitä kuin kauppakeskusten siivoamista. Ei, en nyt tarkoita niitä huikeita etenemismahdollisuuksia mitä Helsingissä on, kuten omistaa se siivousyritys.
5. Tampereella on edes teoreettinen mahdollisuus nähdä tuttuja ihmisiä sopimatta siitä etukäteen ja käydä kahvilla joka huomaamatta muuttuu kaljaksi (hyi) jonkä jälkeen syntyy mahdollisuus nähdä lisää tuttuja.
6. Tampereella on kaikkea. Paitsi Pick a Deli -ravintoloita. Ja metro. Ja spåra. Ja avomies ( -> eilisen jälkeen käytiin keskusteluja).

Ikävöin ihan vähän Tamperetta. Ja Ylöjärveä. Ja äidin kuivausrumpua.