Ihana mies

Perjantaina pyörin täysin vailla päämäärää pitkin kaupunkia, yrittäen tehdä jouluostoksia. Tulin siihen tulokseen, että jos haluan ostaa yhtään joululahjaa ennen vuotta 2015, täytyy lähteä Tampereelle. Uskotteko, että pystyin eksymään Stockmannille? Hämmentävää, että kauppaan ei voi laittaa yksiä rappusia ylös ja alas, vaan niitä pitää olla tuhannet, eri suuntiin ja eri kerroksiin, mutta ei siitä sen enempää.

Kävin kahvilla Kampin bar Vistassa, jonka tiskin takana oli oikein söpöisen näköinen mieshenkilö (poika, mutta it's not a big deal). Tämä poika puhui englantia, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota, koska kaikki sen paikan tyttöpuoliset työntekijät puhuvat vain ruotsia. Asiaa sen enempää ajattelematta otin kahvini ja menin pöytään istumaan, kohtuullisen lähelle tiskiä, niin että kuulin sivukorvalla kun henkilökunta keskenään puhui suomea. Aloin seurata miehen käyttäytymistä (ei, en omista omaa elämää) ja tajusin että mies puhui kaikille miesasiakkaille suomea tylsään suomalaiseen tyyliin, mutta naisasiakkille hän puhui englantia ja flirttaili hullun lailla englanniksi. Se oli kovin hämmentävää.

Onko kohteliaisuuksien lausuminen suomen kielellä, naisille flirttailu ja hymyileminen kiellettyä? Vai onko se vain helpompaa englanniksi/ranskaksi/millä-tahansa-muulla-kielellä?

Itse olen ihan myytyä naista jos myyjänä (minkä tahansa; televisio, puhelin, lihis kahdella nakilla) on miellyttävä ja söpön näköinen mies ja minut saa huijattua ihan mihin vain. Samalla tyylillä voi myös myydä yhden kossubatteryn sijaan kymmenen. Olen siis kuullut.
Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, tehtyäni pientä empiiristä tutkimusta, että suuri osa naisista ei pidä siitä jos myyjä flirttailee ja kokee sen jotenkin loukkaavana. Surullista mutta totta, siitä varmaan johtuu että kohteliaisuuksien lausuminen ja vastaanottaminen on nykyään niin merkityksellistä (?) että halusin kirjoittaa siitä.