Keitä ne on ne sankarit?

Pienestä saakka aina kun olen ollut äidin kanssa esimerkiksi ravintolassa, suurinta huvia on ollut miettiä keitä muut ihmiset ovat ja miksi he ovat siellä ravintolassa. Taannoin Fantti kielsi minua tuijottamasta ihmisiä, eikä ollut yhtään niin innostunut yhden nuoren parin treffeistä, kuin minä. Luulee kai, että oma elämä on tarpeeksi jännittävää..

Ravintolassa pitää aina ensimmäisenä miettiä joidenkin henkilöiden keskinäiset suhteet (naimisissa vai treffeillä?, rakastaja?, poika? jne.) jonka jälkeen suhteen laatu ja kesto. Sen jälkeen voi miettiä henkilöiden ammatit (naisopettajat tunnistaa kaulaan sidotusta pandannasta, autokauppiaat melko hyvälaatuisesta mutta huonosti istuvasta ja vanhanaikaisesta puvusta jne.) Sen jälkeen voikin sitten keksiä tarinoita siitä, miksi ko. henkilöt ovat yhdessä siinä samaisessa ravintolassa.

Nyt olen tajunnut, että leikkiä voi harrastaa myös ilman noita konkreettisia kanssaihmisiä, nimittäin hää- ja kuolinilmoituksia lukemalla! Ensin luin niitä ihan vain siitä ilosta, että ihmisten nimet ovat ajoittain kovin viihdyttäviä (vrt. Milma Silpa Mathalt tai Dagmar Silfverberg). Sen jälkeen aloin tarkemmin katsoa kuolinilmoitusten synnyin- ja kuolinaikoja, sillä sydämeni särkyy joka kerta kun pieni lapsi on kuollut. Tämän jälkeen aloin seurata ketkä kuolinilmoituksessa omaistaan kaipaavat ja koska vainaja on siunattu.

Kaikkein mielenkiintoisimpia ovat kuitenkin ne pienet runot, joita kuolinilmoituksiin laitetaan, sillä niistä pystyy yleensä päättelemään onko vainaja kuollut yllättäen vai pitkän sairauden myötä, ja millainen ihminen kyseessä on ollut.
Koskettavimpiin kuolinilmoituksiin kuuluu erityisesti tämä:

Rakkaamme

----
27.6.1948 Varkaudessa
26.7.2008 Makedoniassa, rakkaan harrastuksen parissa

Viimeinen lento, niin hieno, niin hento
olit vapaa kuin sudenkorento
lennolla, jolta et palannutkaan..

Olet aina kanssani, Maija
Kultaista isiä kiittäen ja ikävöiden, Niko ja Niina
Kanssamme kaipaavat, sisaret perheineen, sukulaiset, ystävät, varjoliitokaverit

Tiedättehän niitä ihmisiä, joilla on sekopäisiä harrastuksia ja jotka jokainen kerta kotoa lähtiessään sanovat "Ei mun mitenkään käy. Lakkaa nyt murehtimasta." Olen varma, että tämäkin mies sanoi vaimolleen täsmälleen niin ennen kuin lähti Makedoniaan varjoliitämään. Olen siksi ihan hirvittävän pahoillani hänen perheensä puolesta.

Kihlailmoitukset ovat mielenkiintoisia, sillä niistä ei yleensä ota selvää muut kuin asianosaiset (mikä tavallaan on ihan ymmärrettävää). Esimerkiksi

Koeaika päättyi! Ruokojärvi <3 Röpelinen, 0808080808 Helsinki & Mumbai

Mikä 0808080808 tai mikä koeaika? Onko joku mennyt kihloihin klo 08.08 8.8.2008 ja jos on niin luoja paratkoon miksi? Olen sitä mieltä, että jos ei omaa kihlapäiväänsä (jos sillä siis on jotain merkitystä) tai vihkipäiväänsä muista ilman typeriä muistisääntöjä, niin olkoon sitten naimatta.

Niin ja vuosijuhlainfoa;

ostin tänään kengät, joten stressikäyrä ei ole enää ihan niin huima kuin vielä eilen. Tosin, juhliin on vielä viisi päivää että kyllähän tässä ehtii.
Upeinta on kuitenkin se, että juhlissa on kovin paljon vieraitakin ihmisiä joiden tarinat on vielä keksimättä!