Ensimmäinen kerta

Huomaatteko, taas koin jotain maata mullistavaa ja elämän suunnan muuttavaa ensimmäistä kertaa; nimittäin nuorisolautakunnan kokouksen. Ennen vaaleja uhkailin päämäärättömästi, että jos en pääse koulutuslautakuntaan en mene minnekään. Sitten muutin mieleni ja ymmärsin että Ylöjärven nuorisolautakunta tarvitsee minua. (Tietysti tarvitsee.)

Joskus syksyllä minua varoiteltiin siitä, ettei nuorisolautakunnalle anneta mitään oikeaa päätettäväksi ja kokouksetkin kestävät maksimissaan tunnin. No noista päätösasioista en ole edelleenkään aivan varma, mutta kokoustamisaika tuli tänään jo tuplattua. Tämä hämmentää ilmeisesti muitakin kuin minua, sillä lähtiessäni kaupungintalolta kuulin kommentin "Ei tän pitänyt kestää kun tunti, kun ei kellään pitänyt olla mitään sanottavaa."

Eikö kuulostakin kauniilta? Kuntavaalien alla kaikki kilvan kehuivat kuinka kiinnostuneita ovat nuorten asioista ja mielenterveydestä, mutta kun olisi aika tehdä niiden eteen jotain ja lunastaa lupaukset, on oletusarvo ettei ketään kiinnosta. Nuorisolautakuntaan tuntuu valikoituneen kunkin puolueen tuoreimmat kasvot ja ne valtuutetut jotka eivät olleet mistään lautakunnasta kiinnostuneita. Onko Ylöjärven nuorisolautakunta vain näön vuoksi perustettu päätöksentekoelin jottei kukaan pääse moittimaan?

Jo ensimmäisessä kokouksessa tuli esiin omasta mielestäni todella suuria mokia viime kaudelta; nuorisolautakunnan viime syksynä päättämässä talousarvioesityksessä ei oltu huomioitu vapaa-ajan ohjajaa Härkösen työajan muutosta eikä asiaan oltu otettu kantaa kun kuntaliitokseen liittyvää henkilöstöä koskevaa päätöstä oli tehty. Härköselle oli kuitenkin luvattu kokopäiväinen työsopimus Kurun vastaavana ohjaajana ja asiasta oli sovittu. Syystä tai toisesta se oli vain unohtunut. Tämänpäiväisessä kokouksessa asia kuitenkin korjattiin niin hyvin kuin tässä tilanteessa on mahdollista.
Myös nuorisolautakunnan aloite moniammatillisen nuorisotyöryhmän perustamisesta kaupunginhallitukselle oli hukkunut jonnekin eikä asiasta koskaan olla tehty minkään valtakunnan päätöstä. Ylöjärvi ja sen nuoret saavat kiittää paljosta nuorisopalvelujen esimiestä ja vastaavaa nuorisotyöntekijää, Eila Uusi-Kouvoa, sillä ilman Eilaa tämäkin asia olisi jäänyt vain pöydälle ja hautautunut kaiken maailman kaavoituspapereiden alle. Dokumentit näistä löytyvät Ylöjärven kaupungin nettisivuilta eli täältä.

Nuorisolautakunnan jäsenet eivät myöskään tunne nuorisolakia tai Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa saatikka tiesivät että Ylöjärvellä toimii yksi valtakunnan aktiivisimmista nuorten vaikuttajaryhmistä, Ylöjärven Nuorisoedustajisto.


En tahdo kritisoida omien lasten tuomaa kokemusta, mutta hämmentää että nuorisolautakuntaan kelpuutetaan istumaan sellaisia ihmisiä joilla ei ole valmiuksia siihen ja jotka ovat vain tutustumassa, kun taas koulutuslautakuntaan "pääsevät" syynättiin tarkemmin kuin muslimit New Yorkin lentokentällä. Minut siis kelpuutettiin sinne ainoastaan varajäseneksi, koska en ole ennen ollut, en varsinaisesti toimi alalla enkä ole tarpeeksi vanha. Nuorisolautakuntaan sen sijaan passaan vallan mainiosti koska olen itsekin niin nuori. Edelleen, kenen asioista koulutuslautakunnassa päätetään, niiden keski-ikäistenkö? Melkein tekisi mieli loukkaantua kaikkien nuorten ja heidän parissaan työskentelevien puolesta kun lähtökohtaisesti heidän asioistaan saavat hyväksytysti päättää kaikki lisääntymiskykyiset kaksijalkaiset.

En halua kuitenkaan missään nimessä valittaa lautakuntapaikastani, vaan olen kovin ylpeä siitä että siellä istun ja voin omalta osaltani vaikuttaa Ylöjärven tulevaisuuteen. Uskon että seuraavista neljästä vuodesta tulee antoisa taival ja opin ainakin paljon uutta, jos ei muuta. Sini käski ottaa nuorisolautakunnasta ja sen toiminnasta mentaalisen valokuvan nyt ja neljän vuoden päästä, ja verrata niitä sitten keskenään. Toivottavasti kuvat ovat ratkaisevalla tavalla erilaisia.